Mitä vuorotteluvapaa ja vuorottelukorvaus ovat?

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työ- tai virkasuhteessa oleva kokoaikatyössä ollut työntekijä siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vapaalle. Työttömyyskassa maksaa vapaan ajalta vapaalla olevalle vuorottelukorvausta ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön töihin.

Vuorotteluvapaan ehdot

Voit jäädä kokoaikatyöstä vuorotteluvapaalle, jos olet tehnyt työnantajasi kanssa sopimuksen vuorotteluvapaalle jäämisestä. Työnantajasi palkkaa samaksi ajaksi TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön töihin.

Vuorottelukorvauksen saamisen ehtona on vähintään 20 vuoden työhistoria ja 13 kuukauden yhtäjaksoinen työsuhde saman työnantajan kanssa.

Vuorottelukorvausta maksetaan enintään 180 päivältä.

Vuorotteluvapaan työssäolo- ja työhistoriaedellytykset

Vuorotteluvapaalle voit jäädä vähintään 13 kuukautta kestäneestä kokoaikatyöstä, jonka työaika on vähintään 75 % alan enimmäistyöajasta.

Viimeisen 13 kuukauden työjaksoon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivän palkaton poissaolo. Palkattomaksi poissaoloksi katsotaan esim. lomautus, palkaton oma loma, opintovapaa, palkaton äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa ja lakko.

20 vuoden työhistoriaan hyväksytään työt, jotka ovat eläkettä kerryttäviä. Mukaan voidaan huomioida myös työ, jonka olet tehnyt ennen kuin olet täyttänyt 23 vuotta kunhan ne ovat kerryttäneet eläkettä. Työntekoon rinnastettavia aikoja ovat äitiysraha-, isyysraha- ja vanhempainrahakausi, hoitovapaa ja varusmies- tai siviilipalvelusaika, sekä esim. sairaudesta tai työtapaturmasta johtuva poissaolo. Lisäksi työt ja työhön rinnastettavat ajat, jolloin olet ollut vakuutettuna EU-alueella, otetaan huomioon työhistoriaa laskettaessa. Toimita tällaisista töistä selvitykset IAET-kassaan.

Jos olet aikaisemmin ollut vuorotteluvapaalla, voit jäädä uudelle vuorotteluvapaalle oltuasi välissä töissä 5 vuotta.

Vuorottelukorvauksen saamisen rajoitukset

Et voi saada vuorottelukorvausta, jos

  • saat työnantajaltasi palkkaa, vuosilomapalkkaa tai muita korvauksia/vastikkeita (luontoisetuja, joita saat edelleen vuorotteluvapaan aikana, ei pidetä palkkana)
  • suoritat varusmiespalvelusta, naisten vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta
  • suoritat vapausrangaistusta rangaistuslaitoksessa
  • olet yli 2 viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muulla kuin omalla työnantajallasi
  • olet päätoiminen yrittäjä
  • saat sosiaalietuutta, joka estää ansiopäivärahan saamisen (esim. sairauspäiväraha tai vanhempainraha).

Vuorottelukorvauksen suuruus

Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % päivärahasta, jota saisit työttömänä ollessasi. Vuorottelukorvaukseen ei sisälly lapsi- ja muita korotusosia.

Voit laskea arvion vuorottelukorvauksesi suuruudesta Päivärahalaskurissa. Vuorottelukorvauksen laskennassa ei oteta huomioon luontoisetuja, joiden saaminen jatkuu vuorotteluvapaan ajan.

Vuorotteluvapaan pituus

Voit olla vuorotteluvapaalla vähintään 100 päivää ja enintään 180 päivää. Vuorotteluvapaa tulee pitää yhdessä jaksossa. Voit pidentää vuorotteluvapaata, jos olet sopinut sen kestävän alle 180 päivää. Pidentämisestä on sovittava työnantajan kanssa 2 kuukautta ennen jo sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. Myös vuorotteluvapaan päättymisestä on sovittava työnantajan kanssa. Voit palata tilapäisesti töihin vuorotteluvapaasi aikana, mutta vuorotteluvapaa kuluu myös tilapäisen työhön paluun aikana.

Vuorottelijan yläikäraja ja eläkkeelle jääminen

Vuorottelijan yläikäraja on sidottu eläkeikään niin, että vanhuuseläkkeen alaikärajasta vähennetään 3 vuotta. Jos eläkeikäsi on esim. 63 vuotta, vuorotteluvapaan aloittamisen yläikäraja on 60 vuotta. Vuorotteluvapaa tulee aloittaa viimeistään sen kuukauden aikana, jolloin täytät 60 vuotta.

Vuorotteluvapaalta ei voi jäädä suoraan vanhuuseläkkeelle.

Vuorottelukorvauksen verotus

Vuorottelukorvaus verotetaan samalla tavalla kuin ansiosidonnainen päiväraha verotetaan.